Historia

Relaatiotietokantojen matemaattinen teoria on luotu 1970-luvun alussa (Codd). 1980-vaihteessa syntyivät ensimmäiset kaupalliset relaatiotietokannat. Tänä päivänä lähes kaikki kaupallis-hallinnolliset sovellukset laaditaan relaatiotietokantoja hyväksikäyttäen.

Ensimmäinen standardi SQL-kielelle luotiin 1986 ja sitä on päivitetty vuonna 1989, 1992, 1999 j 2003 (viimeisin).

SQL:stä on syytä huomioida se, ettei se ole raportointiväline vaan se avulla haetaan suuresta tietojoukosta meitä kiinnostavat rivit. SQL ei itse sisällä raportointiominaisuuksia (välisummat, loppusummat, raportin muotoilu) vaan SQL kyselyn tulosjoukko raportoidaan raporttikehittimillä.

SQL (Structured Query Language) ei ole pelkästään kyselykieli vaan sisältää toiminnot:

• tietokannan taulujen luomiselle (CREATE TABLE)
• tietokannan taulujen ominaisuuksien muuttamiseksi (ALTER TABLE)
• varsinaisille kyselyille (SELECT)
• taulujen ylläpidolle eli rivien lisäyksille, muuttamisille ja poistamisille (INSERT/UPDATE/DELETE)
• tietokannan suojaukselle (GRANT)
• tapahtumankäsittelylle (TRANSACTION)
• liitännän ohjelmointikaluihin eli upotetun SQL:n ja kursorin hallinnan

Perinteinen SQL:n käyttötapa on vuorovaikutteinen SQL eli tietokantaa käsitellään suorilla komennoilla käyttöliittymästä käsin. Toisena vaihtoehtona on upottaa SQL:n komennot osaksi jotain isäntäkieltä (ohjelmointikieli, kyselykieli tai raporttikehitin). Tällöin käytetään muuttujia kommunikoinnissa isäntäkielen kanssa. Sovelluskehittimet käyttävät dynaamista SQL:ää eli luovat SQL-komennon ja lähettävät sen tietokannan hallintajärjestelmälle käännettäväksi ja suoritettavaksi.

SQL on ei-proseduraalinen kieli eli 4. sukupolven kieli, jolloin SQL:lle ei kerrota miten tietokantaa käsitellään vaan mitä halutaan tietokannan tehtävän. SQL käsittelee usein useaa riviä kerrallaan kun sen sijaan 3. sukupolven ohjelmointikielet käsittelevät yhtä riviä kerrallaan!

Client-Server ratkaisut varmistivat lopullisesti relaatiotietokantojen yleistymisen. Asiakas-työasemista lähetetään SQL-palvelimella tehtäväpyyntö ja palvelin lähettää vastauksen takaisin työasemalle.

Nykyisin voidaan ODBC -rajapinnan avulla liittää lähes mikä tahansa tietokanta käytössä olevaan taulukkolaskentaan, kyselykieleen tai raporttikehittimeen.

Relaatiotietokantojen etuna muihin tietokantoihin oli niiden päivittämisen helppous (uusien taulujen poisto ja lisäys sekä taulun rakenteen muuttaminen). Lisäksi tietoriippumattomuus toteutui ensimmäisen kerran relaatiotietokantojen myötä. Eli tietokannan rakennetta voidaan muuttaa, mutta rakenteen muuttaminen ei vaikuta sovellusohjelmiin!